Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark sijaitsee Suomenselän eteläosassa, ruuhka-Suomen kupeessa. Geoparkin pääteema on kehitys muinaisesta poimuvuoristosta laakeaksi suomaaksi. Alueelta löytyy eteläisen Suomen oloissa harvinaisen laajoja luonnontilaisia suoalueita, joita elävöittävät lukuisat jääkausikerrostumat sekä paikoin tavattavat kalliomuodostumat, jotka kertovat alueen muinaisesta kehityksestä.

Soita rytmittävät kuivat kangasmaastot. Niitä pitkin on sulan maan aikaan kuljettu alueen halki aikojen alusta asti: varhaisimmat merkinnät Kyrönkankaan tiestä löytyvät jo 1500-luvulta. Talvisin kulkureitteinä ovat toimineet kangasmaiden ohella jäätyneet suot ja järvenselät.

Alueen maisemasta löytyy jälkiä soiden ja muiden geologisten luonnonvarojen hyödyntämisen pitkästä historiasta. Soista viljavimmat on aikojen saatossa raivattu pelloiksi ja viimeisen sadan vuoden aikana ojitettu metsätalouskäyttöön. Alueelta löytyvät Suomen vanhimmat laajamittaiset turvetuotantoalueet ja Suomen ainoa turvemuseo. Alueen graniitteja ja hiekkakiveä on hyödynnetty rakennuskivinä ja myllynkivien valmistuksessa.

Laakean maiseman kehityksen taustalta löytyy pitkä historia. Tarina muinaisen vuoriston noususta ja tuhosta on kirjoitettu alueen kiviin, kallioihin ja maaperään. Lauhanvuori, Länsi-Suomen korkein huippu, oli jääkauden jälkeen Suomen rannikon uloin saari. Sen moreenipeitteiden alta löytyvä hiekkakivi on jäänne Suomea muinoin peittäneistä sedimenttikivistä. Vuoren rinteitä elävöittävät pirunpellot ja muinaisen rapautumisen synnyttämät toorit ja punaiset rapaumasorat sekä jääkauden jälkeiset rantamuodostumat, lähteet ja kirkasvetiset purot.

Runsaimmat retkeilypalvelut löytyvät Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoista sekä Hämeenkankaalta. Niiden lisäksi alueella on lukuisia hyvin varusteltuja käyntikohteita.

Lauhavuori wilderness cabin

Metsähallitus' wilderness hut, Lauhantupa